top of page

Poppa ja spondyloosi

Voihan Poppeliini...

Poppa käyttäytyi tänä aamuna omituisesti. Ei tullut syömään (suuri hälytyskello), liikkui ns. lymyillen ja peräpäätään nenällä tökkien. Vähän niinkuin koira, jolla on ruohonkorsi jumissa pyllyssä, jos tiedätte mitä tarkoitan. Halusi vaan sohvan siimekseen omaan rauhaan maate. Ei halunnut ulos, eikä halunnut mitään muutakaan. Oireet osoittivat enemmänkin anaalirauhasongelmien tai ummetuksen suuntaan. Omistaja parhaiten koiransa tuntee, tämä käytös oli todella epätyypillistä ja Popan tuntien huolestuttavaa joten suuntana eläinlääkäri. Onneksi aika järjestyi nopeasti Lohjan Pieneläinklinikalta.


Tutkimuksessa anaalit ok eikä aristanut vatsaa eikä muutakaan. Koira todella vaisu ja selvästi kipeä, mutta kipureaktiota ei saatu aikaan. Sanoin lääkärille, että "Tuskin on selästä tuo. Koira hyppii sohvalle, autoon ja juoksee omaehtoisesti rappusia ylös ja alas. Hoitopöydällekin hyppäsi itse pyytämättä." Otettiin vatsan rtg kuva mahdollista tukosta ajatellen. Suoli ok ja tyhjä, selkähän se sitten oli kuitenkin.


Poppa on virallisesti luustokuvattu Popan ollessa vuoden ikäinen. Virallisen spondyloosilausunnon voi saada vasta kaksivuotiaana (onneksi). Tässä kuva Popan selästä yhden vuoden ja 2kk ikäisenä. LTV ja VA lausuttiin selästä tuolloin.


Tässä alla kuva Popan selästä tänään 2.6.2023, Popalla ikää nyt 5,5v.


4,5 vuotta on kulunut tuosta ensimmäisestä kuvasta. Poppa ei ole osoittanut merkkejä, joista tällaista tilannetta olisin osannut varsinaisesti epäillä tai pelätä. Nyt kun tuon selän tilanteen tietää, yhdistän menneestä esimerkiksi helposti jumiutuvat selkälihakset ja toisen takajalan todella satunnaisen ja harvoin tapahtuneen varomisen tähän spondyloosiin. Toki ne ovat voineet olla lieviä venähdyksiä tai muuta vastaavaa. Mene ja tiedä.


Popan tarinassa on ollut paljon epäonnea. Popan muuttaessa Venäjältä Suomeen 4 kk ikäisenä oli kaupanpäällisenä giardia. Sen kanssa taisteltiin ensimmäiset vuodet. Sitten tuli kohtutulehdus, sitten atopia. Ja nyt sitten tämä. Toisaalta ehkä onni onnettomuudessa että atopia puhkesi, koska en sen vuoksi ole käyttänyt Poppaa jalostukseen. Olisi todella kurja tilanne, kun terveeksi aiempien kuvien perusteella kuvitellulta jalostukseen käytetyltä koiralta löytyy myöhemmin vielä kuitenkin nuorehkolla iällä tällainen spondyloosilöydös.


Näitä nuorena 1-2 vuotiaana spondyloosista puhtaaksi kuvattuja ja sitten muutamia vuosia myöhemmin spondyloosi sairas-lausunnon saaneita koiria historia tuntee kyllä. Dalmatiankoirilla nopea eteneminen ei taida kuitenkaan vahvasti tyypillistä olla, mutta on niitäkin tapauksia. Pointtini tässä kirjoituksessa ei ollut se, että koirat pitäisi kuvata varmuuden vuoksi vuosittain, vaan se miten kakkamaisen nopeasti etenevä tuo spondyloosi voi olla. Ei toki aina ole. Ja miten oireet eivät aina ole ne klassiset "koira ulvahtaa kun se hyppää esim sohvalle", vaan oireilu voi olla jotain ihan muutakin. Tässä Popan tapauksessa on täysin mahdollista, että spondyloosi on nyt lievästi kipuilevassa vaiheessa mutta sen lisäksi spondyloosi saattaa aiheuttaa hermokipua, joka voi selkeän kivun lisäksi koiran käytöksessä ilmetä lievemmin esim peräpään nuolemisena, takajalkojen kirputuksena tai vastaavana.


Popalle nyt paljon rakkautta, kipulääkettä ja lepoa <3 Pääasia on nyt tietää mistä on kyse, että voin hoitaa Poppaa parhaalla mahdollisella tavalla.


Yritän saada rtg kuvan myös edes epävirallisesti lausutuksi Kennelliittoon ja Popan tietoihin, nämä ovat todella tärkeitä tietoja rodulle ja Popan sukulaisten omistajille mahdollisia jalostussuunnitelmia ajatellen.


Sharlotta s Nevskih Ostrovov "Poppa"

isä: Timanka's Real Power

emä: Avantura s Nevskih Ostrovov

Popan omistajat: Suvi Lukjanov ja Tiina Tuuva

638 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page